maanantai 27. toukokuuta 2019

Piharemontti osa 1 / uusi aita

Tulevana kesänä tullaan olemaan paljon ulkona, sillä meneillään on suuri piharemontti. Muutimme tähän omakotitaloon viime vuoden heinäkuussa ja viime kesä meni pihatöiden sijaan muunmuassa keittiöremontin parissa. Mies rakensi kuitenkin koira-aidan arkea helpottamaan ja tulihan sitä silloin tällöin siistittyä pihaa. Puutarhatyöt jäivät itseltäni kuitenkin melko vähäisiksi mahan kanssa helteessä hikoillessa ja keskityin lähinnä koirien rapsutteluun pihamökin portailla istuen.

Nyt on sopiva hetki myllätä pihaa oikein kunnolla, sillä Mette ei vielä tänä kesänä kävele ja möngi menemään ulkona. Vuoden päästä kesällä taaperon kanssa liikutaankin sitten jo paljon enemmän ja silloin olisi mukava viettää aikaa omassa siistissä pihassa. Pihaprojektin tavoitteena meillä on saada hieman paremmin näkösuojaa avonaiseen pihaan ja parannella olemassa olevia terasseja. Myös nurmialueet, muutamat kukkapenkit ja pieni kasvimaa pitäisi saada kuntoon. Hommaa siis riittää, mutta kesä on vasta aluillaan.


Olemme päässeen jo hyvin puutarhatöiden makuun viime viikkojen aikana. Ihan aluksi kaadoimme pihasta muutaman pienemmän puun lisäksi yhden ison koivun. Yli kymmenen metriä korkean puun kaatamiseen tarvittiin nosturi ja puu kaadettiin pätkissä yhden illan aikana. Oksien käsittelyä helpotti paljon se, että koivuun ei ollut ehtinyt kasvaa vielä lehtiä.


Vanha orapihjala-aita leikattiin moottorisahalla matalaksi ennen juurien poistamista. Tilasimme viikonlopun ajaksi pihaan roskalavan piikikkäitä oksia ja juuripaakkuja sekä muuta risujätettä varten. Vuokrasimme kolmeksi päiväksi pienen kaivinkoneen, jonka avulla vanha aita nostettiin savisesta maasta ylös ja uudelle aidalle kaivettiin parempi istutusura. Samalla kauhottiin ylös huonokuntoisia marjapensaita ja ylimääräisiä kasveja.


Uutta istustusuraa varten maahan vedettiin mittaviivat merkkaussparylla. Ura kaivettiin noin 50cm, leveäksi ja 50cm syväksi. Aidan istutusta varten tilattiin 20 tonnin kuorma hyvää multaa ja kasa katosikin kokonaan uuden aidan istutukseen.


Valitsimme uudeksi aidaksi tuijia, jotta pihaan saataisiin samantien peittävää näkösuojaa vieressä kulkevan vilkkaan tien vuoksi. Tuija on muutenkin ehdoton suosikkini aitataimista kauniin ulkonäkönsä puolesta. Tilasimmekin siis viime viikonlopuksi 122kpl 120-140cm korkeita Brabant -tuijia. Uutta aitaa niillä tehtiin noin 50 metriä ja lisäksi tilattiin muutama varatuija mikäli joku taimista kuolee.


Uuden aidan istutus aloitettiin linjalangan vedolla ja mittojen tarkistamisella. Sen jälkeen jatkettiin täyttämällä istutusuraa uudella mullalla. Taimien alle asennettiin samalla myös kastelua helpottava tihkuletku. 40cm välein istutetut taimet tuettiin maahan mullalla ja tampattiin tukevasti paikoilleen jaloilla polkemalla.


Istutustyö aloitettiin perjantaiaamuna ja sunnuntaina iltapäivästä kaikki taimet olivat maassa. Projektin parissa kului monta kymmentä tuntia välillä vesisateessakin huhkien, mutta onneksi meillä oli muutamia apukäsiä auttamassa. Homma sujui kuitenkin yllättävän nopeasti kunhan oli päästy alkuun pakollisten alkutoimenpiteiden jälkeen. Uusi aita vaatii vielä viimeistelyä mullalla ja kuorikatteella, mutta piha muuttui viikonlopussa todella paljon ja julkisivu näyttää nyt ihanan vehreältä.

Tänään maanantai alkoi uuden multakuorman saapumisella, joten hommat jatkuvat samantien. Aidan vierustoja parannellaan vielä ja sitten onkin vurorossa maan tasoitus ja uuden nurmikon kylväminen. Palataan siis seuraavan vaiheen jälkeen.

maanantai 6. toukokuuta 2019

8kk suosikit



Pääsiäisen ja vapun hulinoissa vierähti tovi kirjoittelematta sillä meillä on ollut hirveästi pieniä menoja. Olemme sinkoilleet sinne sun tänne ja lähestyvä piharemonttikin on pitänyt kiireisenä.
Kahdeksan kuukautta eloa Meten kanssa tuli täyteen viime viikonloppuna ja olisi taas aika kertoa kuulumisia kuluneelta kuukaudelta.

Liike ja ääni

Kuten olenkin kertonut aiemmin, meillä on harjoiteltu ahkerasti ryömimistä. Kovasta yrityksestä huolimatta Mette ei ole aimmin liikahtanut montaakaan senttiä kunnes eräänä päivänä keksi vetää vauhtia molemmilla käsillä vuorotellen. Ryömiminen on vielä melko keikkuvaa ja houkuttimena pitää olla esimerkiksi kaukosäädin, että vauvan saa liikkumaan paikaltaan parin metrin verran. Vielä ryömimisestä ei ole tullut niin kiinostavaa, että Mette ymmärtäisi pääsevänsä ihan omin avuin minne tahansa. Ryömimisen oppiminen on kuitenkin kehittänyt vartalon hallintaa muutenkin ja Mette kierähtelee sujuvasti kyljeltä toiselle tai kurottelee leluja kauempaa.

Ryömimisen oppimisesta meni kolme päivää kun kokeiltiin pitkästä aikaa kunnolla ilman tukea istumista ja yhtäkkiä veltosta makaronista olikin tullut jäntevämmin itsekseen istuva vauva. Vielä ei pikkutyyppiä voi jättää yksinään istumaan sillä luotto takana olevaan syliin on vielä vähän liian vahva. Mette saattaa kellahtaa vielä helposti istuma-asennosta sivulle, mutta pystyy silti jo keskittymään leluilla leikkimiseen samalla.

Leikit

Pallot ja varsinkin koirien pallot kiinnostavat Metteä ehdottomasti eniten tällä hetkellä. Mitä likasempi ja kuluneempi tennispallo, sen parempi. Omat eivät ole yhtään niin kivoja kuin karvakorvien olohuoneeseen kantamat pallot. Myös muut koirien lelut ovat kivoja, varsinkin jos niistä on purkeentunut langanpätkiä. Kodinhoitohuoneessa Meten saa viihtymään pyykkien ripustamisen ajan käsipyyhkeellä, jonka kulmasta roikkuu lanka. Kaikenlaisten karvojen, hapsujen ja tupsujen repiminen on mahtavinta ikinä. Pienet on ilot vauvalla.

Aktiviteetit

Puistossa käymisestä on muodostunut meidän lempijuttu näin kevään tullen. Mette voisi keinua keinussa vaikka kuinka kauan ja myös muita leikkipuiston laitteita on jo testailtu. Liukumäki ei vielä ollut tämän hetken juttu, se oli vähän liian jännittävää vaikka äiti tukevasti kiinni pitikin. Keinu oli kuitenkin niin kova suosikki, että oman terassin kattoon piti äkkiä virittää oma keinu.

Pääsiäisen päätteeksi pyörähdimme Ruotsissa ja laivareissu vauvan kanssa sujui mitä parhaiten! Mette oli aivan innoissaan rattailla pitkin laivaa kulkemisesta ja useampi tunti Tukholman kaduilla vierähti oikein mukavasti. Katseltavaa riitti ihanassa kevätsäässä ja vauva pysyi tyytyväisenä hytissäkin. Ruokailut ja muut etukäteen jännitetyt käytännön asiat sujuivat vaivattomammin kuin olin kuvitellut.

Luonne

Mette on edelleen useimmiten iloinen, mutta kuvioon on nyt tullut ''äidille valittaminen''.  Esimerkiksi väsyneenä Mette saattaa hymyillä muille paikalla oleville, mutta kun kääntyy minuun päin alkaa väsynyt marmatus ja itkun tihrustaminen. Hän siis osaa hienosti kohdentaa negatiivisen palautteen sille, joka siihen useimmiten vastaa.

Ruokailu

Kaikkea mitä lautaselta löytyy pitäisi nyt saada kokeilla kädellä ja maistella itse. Puuroa puristellaan sormien välistä samalla tyytyväisenä hymisten ja aina välillä ruokainen käsi eksyy myös suuhun. Ruokahitiksi muotoutui tässä kuussa itse tehty spagetti bolognese. Myös talkmurut maistuvat ja niiden syöminen kehittää hyvin pinsettiotettakin.