Pääsiäisen överikakku

Meidän perheelle on näköjään muodostunut perinteeksi tehdä joka juhlapyhänä teemaan sopiva kakku tai joku muu leivonnainen. Tänä pääsiäisenä lähdemme pienelle reissulle ja sen takia teinkin pääsiäisen virallisen kakun jo palmusunnuntaina virpomisvierailulle kahvipöytään mukaan otettavaksi. Tästä kakusta tulikin melkoisen överi koristeluiltaan!

En ole pahemmin kermavaahdolla kuorrutettujen täytekakkujen ystävä. Halusin kuitenkin kokeilla välillä hieman perinteisempää reseptiä ihan vaan senkin takia, että vielä jonain päivänä lastenkutsuille pitää vääntää jotain vastaavaa. Tämä ei tosin ole täytekakku ihan perinteisimmästä päästä, mutta poikkeaa kuitenkin kakuista, joita yleensä teen.

Ostin uuden korkemman irtopohjavuoan, ettei kaikki kakut olisi aina niin matalia ja saman muotoisia. Löysinkin Kinuskikissalta juuri 20cm vuokaan sopivan tumman kakkupohjan reseptin. Tein pohjan edellispäivänä ja täytin kakun seuraavana päivänä. Sain leikattua oman kakkupohjani neljän osan sijasta vain kolmeen osaan, sillä keskikohta kohosi liian korkeaksi ja pintaa piti leikata tasaisemmaksi.

Kakun täytteet ja kuorrutteet tein Kinuskikissan valkosuklaaputouskakun ohjeen mukaisesti hieman värejä vaihtamalla. Täytteessä on kerman lisäksi sulatettua valkosuklaata ja tuorejuustoa, makuaromia kaapista ei tähän hätään löytynyt. Täytevaahdon värjäsin keltaiseksi elintarvikevärillä. Väliin lisäsin hieman myös soseutettua banaania kosteutta tuomaan. Kostutin kakkupohjan kerrokset maidolla, johon sekoitin hieman kaakaojauhetta. Tätä pohjaa saa kostuttaa reilulla kädellä, omani olisi voinut olla vielä vähän mehevämpi.

Turkoosi pinta on sinisellä ja keltaisella elintarvikevärillä värjättyä voista ja tomusokerista sekoitettua kreemiä. Tein kreemistä kolmessa osassa vaaleaa, keskitummaa ja tummaa sävyltään liukuvärjäystä varten. Onnistuin kuitenkin sivelemään kreemin pintaan niin, ettei sävyeroa juurikaan näkynyt. Tässä pitää olla ensi kerralla tarkempi.

Päälle tein ''drip cake'' - kuorrutteen valkosuklaasta ja kermasta. Tässä kohtaa täytyy olla tarkkana, ettei laita kuorrutetta liian valuvana kakun päälle. Olisin halunnut valumat jäämään hieman korkeammalle, mutta yllätyin silti kuinka hyvin tämä kohta onnistui näin amatööriltä. Päälle tein vielä vähän lisää kreemiä, jonka värjäsin keltaisella. Pursotettuihin kreemikiekuroihin sai hyvin kiinnitettyä eri kokoisia suklaamunia ja strösselisekoitusta. Loput koristekreemit pursottelin sinne tänne tyhjiin koloihin.

Kakku leikkaantui nätisti ja maistui oikein hyvältä, mutta kuten sanottu, tämän tyyppiset kakut eivät ole suosikkejani. Koristelultaan tämä on kuitenkin taas yksi niistä, jonka kanssa voi leikitellä loputtomilla eri tavoilla ja se jos mikä on minun makuuni :)

Oikein mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille!

Messupäivän saalis

Aina mekään ei olla ihan vaan kotosalla vaan viime perjantaina seikkailtiin Lapsimessuilla. Vuosi sitten messupäivän jälkeen vannottiin ystäväni kanssa, ettei mennä enää ikinä lapsimessuille. Eikä varsinkaan lasten kanssa. Tässähän kävi sitten kuitenkin niin, että eräänä aurinkoisena perjantaina löydettiin itsemme istumasta junan eteisessä kaksien lastenvaunujen sekä 7kk ja 2kk -ikäisten vauvojen kanssa matkalla kohti Pasilaa.

Ensimmäinen junamatka vauvojen kanssa sujui ongelmitta, toinen nukkui jo ennen kuin päästiin junaan ja toinen simahti heti ensimmäisen pysäkin kohdalla. Messukeskukseen vaivattomasti päästyämme pääsimme heti kuuntelemaan kymmenien lasten huutokonserttia ja väistelemään sinne tänne sinkoilevia koululaisia. Tehtiin vauvoille huoltotoimenpiteet heti alkuun, että voitaisiin sitten kierrellä rauhassa. Vaikka vaipanvaihtopisteille sai hetken aikaa jonottaa, ei siellä kuitenkaan mikään älytön ruuhka ollut vaikka sillä oli etukäteen peloteltu.

Kierreltiin pari tuntia ja yritettiin maltilla miettiä, mitä oikeasti tarvittaisiin. Vaunujen kanssa liikkuminen esti kuitenkin ostamasta koko messuhallia tyhjäksi, sillä niiden kanssa ei päässyt edes kunnolla näkemään kaikkea lähietäisyydeltä. Käytävillä oli ruuhkaa, mutta vain muutaman kerran onnistuin törmäämään johonkin renkailla.

Välillä pidettiin evästauko ja ruokittiin vauvat. Jonkun aikaa jouduttiin molemmat myös kantamaan pieniä seuralaisiamme sylissä, kun vaunut eivät kelvanneet. Onneksi lähdin liikkeelle vaunukopan sijaan ratasosan kanssa sillä Mette jaksoi katsella vilinää sieltä käsin yllättävän hyvin. Muutamaan otteeseen hän myös nukahti lyhyille torkuille kun rullailtiin pitkin käytäviä. Kun oltiin kierrelty tarpeeksi pitkään lähdettiin kohti juna-asemaa. Reissun vaikein hetki tuli eteen laiturilla, kun kohdalle ei pysähtynytkään matalalattiajuna vaan vanha korkea lähijuna. Onneksi laiturilla oli ystävällisiä apureita ja saatiin vaunut nostettua kyytiin. Jos reissun pahin vastoinkäyminen oli tätä luokkaa niin ei meillä kauhean huonosti voinut mennä!

No mitä sitten ostin? Neljät housut, pipon, aurinkolasit ja keltaisen kypärämyssyn joka unohtui kuvista. Verson Puodin ja Melli Ecodesign:n osastot eivät pettäneet tänäkään vuonna, ne olivat suosikkejani jo viime kerralla. Aivan ihanat kukka- ja karhulegginsit ovat Taimi:n, kirsikanpunaiset frillapyllyhousut Mellin ja raitahousut Lindexiltä. Kauniin sävyinen jättitupsupipo on merkkiä Superyellow sekä aurinkolasit mustat Izipizit. Kaikki housut on kesällä menevää kokoa, niitä kun meiltä puuttuu jonkun verran. Aurinkolaseja on jo muutamaan otteeseen kokeiltu ja ne pysyvät Meten päässä tosi hyvin eivätkä tuntuneet ainakaan lyhyellä kokeilulla häiritsevän. Olisin ostaa vaikka mitä muuta, mutta näillä mentiin tällä kertaa.

Saa nähdä uskalletaanko lähteä ensi vuonna messuille vuotta vanhempien lasten kanssa. Silloin voisi olla jotain hyötyä jo HupiCon -puolestakin se kun jäi tällä kertaa kiertämättä.

Keksikakku

 

Kuukausi sitten vietettiin Meten ensimmäistä nimipäivää ja sen kunniaksi päätin tehdä kakun. Halusin kokeilla samalla jotain uutta reseptiä ja löysinkin ohjeen kerroksittain kasattavaan keksikakkuun. Ohje löytyi Annin Uunissa - sivuilta nimellä ''Biscuit cake''.

Tein nimipäivää edeltävänä päivänä keksitaikinan jääkaappiin jähmettymään ja samana iltana mutoilin ja paistoin keksit. Ensimmäisen taikinan teossa mokasin niin, että sulatin jääkaappikylmää voita liian kauan mikrossa, eikä keksitaikinan koostumuksesta tullut ihan oikeanlainen. Koska aineita oli vielä jäljellä tein taikinan uudelleen, mutta säästin myös ensimmäisen taikinan. Lopulta tein molemmista taikinoista isoja keksejä yhteensä neljä kappaletta, ja myös ensimmäisen huonomman taikinan keksit onnistuivat. Sain siis lopulta tuplamäärän keksejä ja näin ollen korkeamman kakunkin.

Piirsin noin 25cm x 25cm kokoisen M-kirjaimen vapaalla kädellä leivinpaperille ja leikkasin irti. Kaulitsin taikinan suoraan pellille leivinpaperin päälle ja taikinaan painetun irrallisen paperikirjaimen reunoja myötäillen leikkasin taikinasta kirjaimet. Paistamisen jälkeen annoin keksien jähmettyä pelleillä yön yli.

Seuraavana päivänä tein keksien väliin ohjeen mukaisen mascarpone-kermavaahtotäytteen kaksinkertaisena, olihan keksejäkin tuplamäärä. Pursotettavan täytteen lisäksi laitoin keksien väliin valmista lemoncurdia. Pursotukset tein Lékuén silikonipursottimella, joka on osoittautunut älyttömän käteväksi leivonnassa ja muissakin keittiöhommissa. Pelkäsin isojen keksien käsittelyn olevan hankalaa, mutta ne kestivät yllättävän hyvin kerroksittain kasaamisen. Yksi kekseistä kylläkin murtui, kun huolimattomuuttani pudotin pursottimen liukkaista käsistä keksin päälle. Sain kuitenkin peiteltyä vahingot täytteillä, eikä ulkonäkö kärsinyt. Lopuksi Koristelin kakun muutamalla macaronsilla, vadelmilla, sitruunalohkoilla, minivaahtokarkeilla, suklaa-vadelmapalloilla ja kaapista löytyneillä sokerisydämillä.

Luulin, että kakkua olisi hankala leikata, mutta muutaman tunnin jääkaapissa vetäytymisen jälkeen keksit leikkaantuivat ihan hyvin kakkulapiolla. Tässä kakussa ehdottomasti parasta oli runsas koristelu ja sen tekeminen, mutta ei makukaan ulkonäölle hävinnyt. Seuraavaksi kokeilen jotain uutta reseptiä pääsiäiseksi :)

7kk suosikit

 

Tällä viikolla meidän pieni täytti seitsemän kuukautta ja sitä juhlistettiin uusilla kuukausikuvilla. Aamulenkiltä poimittiin pajun oksia ja nopean askartelutuokion jälkeen meillä oli virpomavitsoja kuvausrekvisiitaksi pääsiäispupulle.

Puolivuotiaasta seitsenkuiseksi on ehtinyt tapahtua taas paljon, ellei jopa eniten tähän mennessä. Tämä kuukausi on ollut pientä nuhaa ja yölevottomuutta lukuunottamatta hyvinkin antoisa. Tuntuu siltä, että joka päivä Mette keksii jotain uutta, eikä meillä ole ollut päivääkään ilman päivittelyä niin nopeasti kehittyvästä vauvasta. Listasin alle kuukauden suosikkijuttuja, joita sitten päivitetään taas kuukauden päästä.

Liike ja ääni

Vartalon hallinta on harjaantunut lyhyessä ajassa todella paljon, mahallaan pyöritään jo eri suuntiin ja kurotellaan taakse olan yli katsomaan. Välillä niin pitkälle, että tasapaino pettää ja minityyppi kellahtaa vahingossa selälleen pään painosta. Peppu olisi jo lähdössä ryömimään, mutta vielä ei kädet osaa vetää loppuvartalolle vauhtia. Viime viikkojen hittituote on ollut kattosta roikkuva hyppykiikku, jossa on on niin kiva pomppia Fröbelin Palikoiden tai Kikattavan Kakkiaisen tahtiin.

Ääntely ja jokeltelu on saanut ihan uudenlaisia ulottuvuuksia. Suusta alkaa tulla jo ihan selkeitä  ''tä, te, mu, ma, ät, äi'' -tavuja ja niiden yhdistelmä alkaa kuulostaa jo alkeelliselta puheelta. Kaiken tämän juttelun välissä pärisytellään kuolaisia huulia tai maiskutella äänekkäästi.

Leikit

Kaikenlainen taputtelu, tunnustelu ja kolistelu alkaa kuulua leikeissä. Tuttia kolkutellaan pinnasängyn pinnoihin ja syöttötuolin tarjotin saa kyytiä mukilla kopsuttelemalla. Käsien taputtelu yhteen musiikin tahdissa tai ilman on sekä hauskaa katseltavaa että kivan tuntuista. Pallot ja renkailla kulkevat lelut kiinnostavat Metteä tällä hetkellä eniten ja ne houkuttelevat kääntyilemään mahallaan eri suuntiin.

Aktiviteetit

Vauvan ja äidinkin mielestä kuukauden jännittävin aktiviteetti on ehdottomasti ollut rattaiden testaaminen. Ollaan kokeiltu nyt pariin otteeseen ratasosaa vaunukopan tilalle, kun on ollut sopiva hetki lähteä koirien kanssa kävelylle, ilman, että täytyy saada tyttöä nukahtamaan samalla päiväunille. Rattaiden avulla vauvalle aukeni ihan uusi maailma, eihän hän ole nähnyt edes meidän jokapäiväistä lenkkireittiä aiemmin. Puoli-istuvasta asennosta maisemien katselu onnistuu ihan eri tavalla ja koirien touhut näkyvät vauvallekin. 

Mette oli myös onnistuneesti mukana katsomassa luisteluseuramme kevätnäytöstä ja jaksoi keskittyä katsomaan jäällä kiitäviä luistelijoita mummun sylistä lähes tunnin ajan. Loppupuolella väsymys alkoi iskeä, mutta silti aika hyvä suoritus tämän ikäiseltä!

Luonne 

Luonteenpiirteitä alkaa selvästi tulla jo enemmän esiin. Hän on suurimman osan ajasta aurinkoinen ja iloinen, mutta välillä hieman kärsimätön. Ainakin silloin, kun pitää odottaa ruokaa syöttötuolissa hetken ajan tai kun lelu karkaa liian kauaksi käsistä lattialla. Ihaninta on ollut huomata, että typy alkaa kaivata myös eri tavalla läheisyyttä ja pieniä hetkiä kun saa vain nojata äitin tai isin olkapäähän sylissä istuen.

Ruokailu

Ruokailu on sujunut varsin samalla kaavalla jo pidempään, mutta viimeisen kuukauden aikana erityisiä herkkuja ovat olleet avokado ja banaani. Lihaa olemme alkaneet lisäämään ruokavalioon pikkuhiljaa ja sekin tuntuu uppoavan ihan hyvin kasvissoseiden seassa. Kuukauden paras ruokailuun liittyvä ostos on ollut pillimuki, josta Mette opetteli juomaan vettä ihan itse. Myös smoothiepusseille tarkoitetut imukorkit ovat olleet kovassa käytössä, eikä ole löytynyt vielä yhtään hedelmätuotetta, josta Mette ei tykkäisi.

Virkattu suomuviltti

Alkuvuodesta virkkasin Metelle uuden keväisemmän viltin. Viime vuosina en ole tehnyt kovin montaa isoa käsityötä, mutta sitten kun aloitan, jään tekemiseen pahasti koukkuun. Niin kävi tämänkin viltin kanssa, eikä mennyt kuin muutaman viikon vauvan päiväuniajat virkatessa kun jo oli viltti valmiina.

Pinterestissä näin vilaukselta suomumaisen virkkauskuvion ja pienen googlettelun jälkeen löysin Lämmin ilo -blogista vastaavalla kuosilla virkatun laukun, jonka silmukkapiirroksen avulla aloitin viltin suunnittelun. Jonkun verran jouduin laskeskelemaan silmukkamääriä ja jostain syystä en saanut heti kuviota täsmäämään symmetrisiksi molemmista laidoista. Lopulta kuitenkin onnistuin saamaan silmukkamäärän kohdilleen muutaman ärsyttävän purkamisen ja alkuun palaamisen jälkeen.

Viltissä on käytetty muutamaa erilaista, mutta samanvahvuista lankaa. Mintunvihreä on Novitan baby woolia, keltainen Moomin x Novita Muumitalo -lankaa, ja kaikki muut värit on Dropsin Cotton Merino -lankoja. Varsinkin muumilanka on hieman eri tuntuista karheudeltaan, mutta valmiissa viltissä eroa pehmeämpiin lankoihin ei huomaa. Viltti on kooltaan noin 83cm x 63cm, kuviokerroksia valmiissa viltissä on 20 ja päädyissä ''puolikkaat'' kuviot. Monen värin vaihdoksen jälkeen viltin reunassa oli paljon pääteltäviä langanpätkiä, joiden piiloittaminen siististi oli melko hankalaa. Siksi virkkasinkin valkoisen reunan vielä koko matkalle.