Aina mekään ei olla ihan vaan kotosalla vaan viime perjantaina seikkailtiin Lapsimessuilla. Vuosi sitten messupäivän jälkeen vannottiin ystäväni kanssa, ettei mennä enää ikinä lapsimessuille. Eikä varsinkaan lasten kanssa. Tässähän kävi sitten kuitenkin niin, että eräänä aurinkoisena perjantaina löydettiin itsemme istumasta junan eteisessä kaksien lastenvaunujen sekä 7kk ja 2kk -ikäisten vauvojen kanssa matkalla kohti Pasilaa.
Ensimmäinen junamatka vauvojen kanssa sujui ongelmitta, toinen nukkui jo ennen kuin päästiin junaan ja toinen simahti heti ensimmäisen pysäkin kohdalla. Messukeskukseen vaivattomasti päästyämme pääsimme heti kuuntelemaan kymmenien lasten huutokonserttia ja väistelemään sinne tänne sinkoilevia koululaisia. Tehtiin vauvoille huoltotoimenpiteet heti alkuun, että voitaisiin sitten kierrellä rauhassa. Vaikka vaipanvaihtopisteille sai hetken aikaa jonottaa, ei siellä kuitenkaan mikään älytön ruuhka ollut vaikka sillä oli etukäteen peloteltu.
Kierreltiin pari tuntia ja yritettiin maltilla miettiä, mitä oikeasti tarvittaisiin. Vaunujen kanssa liikkuminen esti kuitenkin ostamasta koko messuhallia tyhjäksi, sillä niiden kanssa ei päässyt edes kunnolla näkemään kaikkea lähietäisyydeltä. Käytävillä oli ruuhkaa, mutta vain muutaman kerran onnistuin törmäämään johonkin renkailla.
Välillä pidettiin evästauko ja ruokittiin vauvat. Jonkun aikaa jouduttiin molemmat myös kantamaan pieniä seuralaisiamme sylissä, kun vaunut eivät kelvanneet. Onneksi lähdin liikkeelle vaunukopan sijaan ratasosan kanssa sillä Mette jaksoi katsella vilinää sieltä käsin yllättävän hyvin. Muutamaan otteeseen hän myös nukahti lyhyille torkuille kun rullailtiin pitkin käytäviä. Kun oltiin kierrelty tarpeeksi pitkään lähdettiin kohti juna-asemaa. Reissun vaikein hetki tuli eteen laiturilla, kun kohdalle ei pysähtynytkään matalalattiajuna vaan vanha korkea lähijuna. Onneksi laiturilla oli ystävällisiä apureita ja saatiin vaunut nostettua kyytiin. Jos reissun pahin vastoinkäyminen oli tätä luokkaa niin ei meillä kauhean huonosti voinut mennä!
No mitä sitten ostin? Neljät housut, pipon, aurinkolasit ja keltaisen kypärämyssyn joka unohtui kuvista. Verson Puodin ja Melli Ecodesign:n osastot eivät pettäneet tänäkään vuonna, ne olivat suosikkejani jo viime kerralla. Aivan ihanat kukka- ja karhulegginsit ovat Taimi:n, kirsikanpunaiset frillapyllyhousut Mellin ja raitahousut Lindexiltä. Kauniin sävyinen jättitupsupipo on merkkiä Superyellow sekä aurinkolasit mustat Izipizit. Kaikki housut on kesällä menevää kokoa, niitä kun meiltä puuttuu jonkun verran. Aurinkolaseja on jo muutamaan otteeseen kokeiltu ja ne pysyvät Meten päässä tosi hyvin eivätkä tuntuneet ainakaan lyhyellä kokeilulla häiritsevän. Olisin ostaa vaikka mitä muuta, mutta näillä mentiin tällä kertaa.
Saa nähdä uskalletaanko lähteä ensi vuonna messuille vuotta vanhempien lasten kanssa. Silloin voisi olla jotain hyötyä jo HupiCon -puolestakin se kun jäi tällä kertaa kiertämättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti